Aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut


pillugu


Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata



ISUMALIUTISSIISSUTAA



Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq




Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

 

Inatsisartuni ilaasortaq Mikael Petersen, Siumut, siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Lars Sørensen, IA, siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaasortaq Simon Olsen, Siumut
Inatsisartuni ilaasortaq Godmand Rasmussen, Atassut
Inatsisartuni ilaasortaq Mads Peter Grønvold, Kattusseqatigiit

 

Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata UKA 2001-imi siullermeerinerup kingorna siunnersuut nassuiaatitaalu misissorpai.

 

Tusarniaanermit akissutisiat

Siunnersuutip matuma ataatsimiititaliamit suliarineqarneranut atugassanik tusarniaanermi akissutisiarineqartut nuutinneqarnerinik ataatsimiititaliaq piniarsimavoq.

 

Sassartitat

Aallartitat kattuffinnit, ingerlatseqatigiiffinnit peqatigiiffinnillu makunaneersut ataatsimiititaliamut sassartinneqarsimapput:

Kalaallit Nunaanni Sulisitsiut Kattuffiat.

 

Paasissutissinneqarneq

Ataatsimiititaliaq ataatsimiititaliap siunnersuummik suliarinninnerani atugassatut siunnersuut pillugu Naalakkersuisuni ilaasortamit Josef Motzfeldtimit peqataaffigineqartumik ilisimatitsiffiusumik ataatsimiisitsivoq. Ilisimatitsiffiusumik ataatsimiinnermit allakkiaq ilanngussatut ilan-ngunneqarpoq.

 

Siunnersuutip imarisai

Ingerlatseqatigiiffiit akileraarutissanik kinguartitsisinnaanerisa killiliivigineqanngitsumik akileraarutitigut nalikilliliisinnaanerup killiliivigineratigut killiliivigineqarnissaa pillugu siunnersuummik Naalakkersuisut saqqummiussipput, taamaaliornikkut pigisat nalillit procentiat aalajangersimasoq aammalu ingerlatseqatigiiffiup akileraarutit ilanngaatiginagit sinneqartoorutaasa affaat kisimik siunissami nalikilliliissutigineqarsinnaanngussapput. Killiliivigineqanngitsumik nalikilliliisinnaanerup killiliivigineratigut naatsorsuutigineqarpoq ingerlatseqatigiiffiit akileraarutaat kr. 30 mio.-inik isertitaqaataassasut.

Inunnut tunngatillugu siunnersuutigineqarpoq akileraarutitigut nalikilliliisinnaanerat namminersorluni inuussutissarsiuteqarnikkut isertitaasinnaasunit annertunerussanngitsoq.

Naalakkersuisut ilanngullugu siunnersuutigaat ingerlatseqatigiiffiit sermeq imerlu pillugit inatsit aamma aatsitassat pillugit inatsit naapertorlugit piiaanissamut akuersissummik peqartut akileraarutissaat 35 procentimiit 30 procentimut appartinneqassasut.

Akileraarutissat kinguartitat naammaginarnerusumik annertussuseqalerpata aammalu nunatsinni akileraartitseriaatsimik akitsuuseeriaatsimillu nunat assigiinngitsut aalajangersagaannut sanilliussinikkut misissueqqissaarneq naammassineqariarpat ingerlatseqatigiiffinnut akileraarutip tamanut atuuttumik apparneqarnissaa ataatsimiititaliap qilanaaraa.


Amerlanerussuteqartut, tassaasut Siumup, IA-p Kattusseqatigiillu ilaasortaatitaasa, akileraarutissat kinguartitat naammaginarnerusumik annertussuseqalersinnaaqqullugit killiliivigineqanngitsumik nalikilliliisinnaanerup sukateriffigineqarnissaa pisariaqartutut isigaat. Taamaattumik siunnersuutip akuersissutigineqarnissaa amerlanerussuteqartut inassutigaat.

Ikinnerussuteqartup, tassaasup Atassutip ilaasortaatitaata, oqaatigaa: Akileraartarnermut inatsisip allanngortinneqarnissaanik naalakkersuisut saqqummiussaata, siullermeerneqarnerani ATASSUT-mit akerliunerput suli aalajangiussimagatsigu matumuuna oqaatigeqqipparput.


Soorlu inatsisip allannguutissaata siullermeerlugu oqaluuserineqarnerani erseqqissumik oqaatigigipput, naalakkersuisut oqaatigereermassuk nunatsinni aningaasarsiornerup qaffakkiartorunnaarnera innuttaasut sillimaffigisariqaraat, pingaartumik namminersorlutik inuussutissarsiuteqartut tamatumani aamma eqqarsaatiginartut nalunnginnatsigik.

Taamaattumik eqqortuliornerusinnaanngilaq namminersortut sillimanissaannik ilimasaarsinnarlugit illua-tungaatigut pigisanik nalikilliliisinnaanerannik killiliivigineqarnissaanik piumaffigissallugit.

Aamma eqqaamassavarput selskabit namminersornerullutik oqartussat tamakkiisumik pigisaat, annertunerpaamik akileraarutissaminnik kinguartitsisarneranni aningassasanik annerturnerpaamik akiligassaqarmata, taamaattumik selskabit qitsullugu ingerlatsiniarsarisut pilliutigineqarnissaat ATASSUT-mit akuerisinnaanngilarput.

Aamma eqqaamassavarput namminersortut akileraarutinut sinnerartoorutiminnik kinguartitsiinnarneq ajormata, iluanaarutitik ingerlatat anertusarneqarnissaannut atortarmatigik, tamannalu nunatsinni suliffissaqartitsiniarnikkut minnerunngitsumillu akileraarutitigut isertitaqartarnermut assut iluaqutaasoq ATASSUT-mit suli tapersersorluarumagatsigu inatsisisissaq akuersaarsimanngilarput.

Namminersorlutimmi nukippasuit atoreerlugit ingerlallualersimasut akiliisinnaajunnaarlutik unittuussagaluarpata tamanna suliffissaarunnermik annertuumik Nunatta eqqorneqaatigissammagu, taamatullu pisorqassappat Nunarput akissaqanngilaq.

Taamaattumik akileraatarnermut inatsisisip allannguutissaanut akerliunerput aalajangiussimavarput.

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Akileraartarnermut Akitsuusiisarnermullu Ataatsimiititaliaata aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut appassaaniigassanngortippaat.

 

Mikael Petersen, Siulittaasoq

 

Lars Sørensen                                          Simon Olsen

Godmand Rasmussen                                              Mads Peter Grønvold